Farewell nappulat!

Ensimmäisenä tahdon sanoa pikkuiselle 9.12 leikkauksessa olleelle shunttipotilaalle voimia paranemiseen! Ja omistajille jaksamisia ja tsempityksiä. Meillä elellään hengessä mukana ja toivotaan, että kaikki on mennyt hyvin!

---

Nyt se on päätetty, meillä ei enää nappuloihin palata.

Maksapurkkiruoalla tosiaan olo parani huomattavasti. Sitten hain Veteriltä Royal Caninin hypoallergenic nappulapussin ja kolmena(!) seuraavana aamuna sai antaa antepsinia kun koira maiskutteli niin paljon. Yhtään pelkkää nappula-ateriaa ei tuossa ajassa suostunut myöskään syömään. Sitten tutkiskelin vähän lisää ja päätin tilata Hakemetsän eläinlääkärille 12 purkkia Hill'sin z/d ultra allergen free purkkia (hintaan 39 euroa, on siinä koiran ruoalla hintaa! Varsinkin kun ottaa huomioon että suurin osa tuosta on vettä). Sitten yhdistelmällä hepatic purkki + z/d purkki totuttelemaan taas uuteen ruokaan ja kappas, ei ole sen jälkeen tarvinnut antepsinia antaa. Maiskuttelee jonkin verran vieläkin päivisin ja öisin, mutta selvästi vähemmän. Ja ruokaa odotetaan taas innolla. Parin päivän jälkeen pystyi jo siirtymään kokonaan z/d sapuskaan. Eipä siinä paljon epäselvää ole nappuloiden epäsopivuudesta jos noin selvästi jopa hypoallergiset nappulat pistää närästämään.

Tänä aamuna vähensin tylosinin annostusta 1/8 tbl aamuin illoin. Kun vatsa sillä toimii hyvin niin jätän kokonaan pois. Pepcidin käytön lopettamista mietin myös, mutta toistaiseksi jatkan. Viikko vielä pitäisi antaa. En ole huomannut siitä olevan mitään vaikutusta, mutta jos se on semmoinen lääke mitä pitäisi antaa säännöllisesti ja mikä toimii vähän pitemmän ajan kuluttua niin annetaan nyt sitten kuuri loppuun asti.

Pari päivää sitten meidän pikku-Fionasta tuli myös aikuinen :). Alkoivat nimittäin kauan odotetut juoksut! Tai luulisin että alkoivat, kun muutaman päivän tuli vähän enemmän tummanpunaista möhnää, mutta nyt on vähentynyt. Jatkamme seurailua.

Lenkit meillä on pitkään ollut lyhyitä ruoanvaihdosten, shunttiepäilyjen sun muiden kanssa, mutta nyt ollaan taas alettu hieman pidentää. Samoin viime päivinä on energiaa tuntunut olevan taas vaikka muille jakaa. Sääli ettei päästä koirakavereita nyt moikkaamaan jos juoksuillaan. Muutenkin ollaan eletty hyvin stressivapaasti shunttidiagnoosista asti.

Raakaruokinta houkuttelee tällä hetkellä kovasti. Nyt katsellaan tämä kaksi kuukautta z/d:llä ja sen jälkeen mietitään uudestaan olisiko aika siirtyä raakaruokintaan.

Ei sittenkään shunttia

Koska olen ihan väsyksissä katsottuani vihdoin Englantilaisen potilaan eikä aivot toimi niin hyvin että pystyisin omin sanoin kertomaan lääkärikäynnistä, päätin vain kopioida osia lääkärin raportista mistä selviää missä mennään.

"Verinäytteessä toinen maksa-arvo, ALAT, oli hieman koholla. Toinen maksa-arvo, AFOS, ja kaikki maksan toimintaa kuvaavat arvot olivat kuitenkin normaalit. Myös sappihappotesti ja veren ammoniakki olivat normaalit.

Koska veriarvotulokset eivät viitanneet maksashunttiin, Fionalle tehtiin vatsan ultraäänitutkimus. Siinä ei todettu maksashunttiin viittaavia löydöksiä. Fionan ohutsuolen alkuosan seinämä oli selvästi paksuuntunut. Vatsaontelon etuosassa oli myös suurentuneita imusolmukkeita. Molemmat munuaiset olivat mineralisoituneet. Maksassa tai muissa elimissä ei todettu epänormaaleja löydöksiä.

Munuaisten mineralisoitumisen vuoksi Fionalta otettiin virtsanäyte, jossa todettiin kohonnut pH. Kohonnut pH voi viitata virtsatulehdukseen (joka selittäisi runsaan virtsaamisen), joten virtsa jätettiin vielä bakteeriviljelyyn. Virtsasta määritetään myös tarkempi proteiinipitoisuus, joka kertoo munuaisten toiminnasta. Soittakaa näiden kokeiden tuloksista keskiviikkona.

Veriarvo- ja ultraäänitutkimuslöydökset eivät viittaa maksashunttiin. Vaikuttaa todennäköisemmältä, että Fionan oksentelu johtuu mahalaukun ja suoliston sairaudesta. Ruoka-aineyliherkkyys kannattaa ehdottomasti poissulkea oireiden taustalta ennen tarkempia tutkimuksia.

Fionalle syötetään kahden kuukauden ajan hypoallergista koiranruokaa (Waltham z/d tai Royal Canin Hypoallergenic) ainoana ruokana. Eliminaatiodieettikokeilun lisäksi Fiona saa nyt mahahapposalpaajaa rauhoittamaan mahalaukun limakalvoa. Lisäksi Fionalle määrätään pahoinvoinninestolääkitystä. Tylosin-antibioottikuuria voitte jatkaa vielä kahden viikon ajan.

Mikäli Fionan oireet jatkuvat kahden kuukauden eliminaatiodieettikokeilusta huolimatta, suosittelemme tarkempia jatkotutkimuksia sisätautien sairaalaosastolla (ulostenäytteiden tutkiminen, mahdollisesti tähystyksessä otetut koepalat ohutsuolesta ja mahalaukusta). Verinäytteissä ei löytynyt syytä munuaisten mineralisoitumiseen. Munuaisarvojen tutkiminen ja munuaisten ultraäänitutkimus kannattaa uusia puolen vuoden kuluttua, jotta nähdään, eteneekö mineralisoituminen munuaisissa."

Ja lopussa sanottiin vielä: "Hyvää jatkoa kiltille Fionalle!"

-------------------

Eli suomeksi sanottuna ollaan back to square 1.

Itseäni mietityttää miten voi olla mahdollista, että Veterillä sappiarvot olivat 142 ja Helsingissä 1,6. Miten Veterin ultrassa todettiin pieni maksa ja pyörteinen laskeva suoni, jotka viittasivat shunttiin, mutta Helsingissä ei kumpiakaan. Miten Veterin perjantaina otettu virtsanäyte oli kaikin puolin normaali, mutta Helsingissä maanantaina otetussa oli ainakin kohonnut pH. Miten maksaruoalla Fionan olo on ollut niin paljon parempi, jos vika ei ole maksassa. Ja mitä tarkoittaa, että munuaiset ovat mineralisoituneet.

Onpa ainakin kysymyksiä kysyttäväksi samalla kun huomenna soittelen virtsanäytteiden tuloksista.

Loppuun tämän hetken lempikappale:



Stop chasing shadows, just enjoy the ride.

Yhteydenotto yliopistolliseen eläinsairaalaan

Koska tänäänkään ei vielä kuulunut Veterin lääkäriltä mitään, päätin soittaa heille ja kysyä. Ja kuinkas kävikään, he olivat saaneet vastauksen yliopistollisesta eläinsairaalasta, eivät vaan jostain syystä olleet ilmoittaneet minulle. Viestissä oli sähköpostiosoite, johon minun tulisi kirjoittaa ja sopia jatkotutkimusajasta.

Laitoin tuohon osoitteeseen viestiä, johon vastaus tulikin vajaan tunnin sisällä. Vastauksessa luki, että olin varmaan pistänyt viestin väärälle Outille. Tämä alkuperäinen Outi välitti lähettämäni viestin sille Outille, jolle oletti viestin olevan tarkoitettu. Ihmettelen kyllä, miten muka väärä osoite oli annettu Veterille jotka antoivat sen minulle. No, toivottavasti oli nyt sentään oikea viesti minkä Veter välitti minulle.

Kyllä me hoidetaan pikku koiramme kuntoon maksoi mitä maksoi. Niin kauan kuin lääkärit ovat sitä mieltä niin leikataan.

Ei tuota koiraa kuitenkaan voi rahan arvossa mitata.

Kirjanpitoa

Tein kunnon kirjanpidon Fionan eläinlääkärin kuluista koko siltä ajalta, kun se on meillä asunut. Enkä muuten ihmettele enää mihin kaikki rahat on kadonneet.

Purennan ja hampaiden takia lääkäriin ollaan kulutettu 451 euroa. Näistä vakuutus ei korvannut mitään. Mahaongelmien (=shuntin) takia ollaan käytetty lääkäriin 513 euroa. Tuossa on siis se mitä itse jäi maksettavaksi, vakuutus korvasi suurimmasta osasta maksuja 75 %.

Koska purentaprobleemat todennäköisesti epäsuorasti johtuvat shuntin aiheuttamasta kitukasvuisuudesta ja pienestä leuasta, ollaan shuntin takia maksettu yhteensä 964 euroa.

Erään lähteen mukaan maksashuntin alustavat tutkimukset maksavat yliopistollisessa eläinsairaalassa hieman päälle 500 euroa. Mikäli leikkaus on mahdollinen, on yksi saatu hinta-arvio siitä 1500 euroa.

JOS leikkaus onnistuisi täydellisesti ja koira olisi sen jälkeen terve, oltaisiin maksashuntin takia kulutettu rahaa yhteensä 2964 euroa.

Kyllä siitä pieni lovi tulee opiskelijan lompakkoon. Enpä osannut tällaista rahan menoa aavistaa vuosi takaperin. Mutta mitä sitä ei oman rakkaan perheenjäsenensä eteen tekisi.

Jos vielä laskettaisiin hintaa sille huolelle ja kärsimykselle, joiden takia omistajat ovat menettäneet yöunensa lukemattomina öinä, olisi summa tietysti moninkertainen. Eikä pidä unohtaa pienen koiran itsensä kipeitä päiviä.

Samalla kun tätä kirjanpitoa tein niin mainitaan nyt vielä, että rokotuksiin (pentuajan + 1v rokotus) on mennyt ekan vuoden aikana 221 euroa.

Fiona on parina viime päivinä pissannut sisälle monia kertoja. Pissa on tosi laimeeta, varmaankin kun olen pitänyt huolen, että se saa paljon nestettä. Eipä ole ollut sisäsiisteyden opettaminen ihan päällimmäisenä mielessä, kun nekin ongelmat todennäköisesti johtuvat shuntista. Miksi siis nähdä vaivaa kun ei koira sille mitään voi.

Maksaruoan aloittaminen ei ole sujunut kovin hyvin, kun ensimmäisenä päivänä tulivat ylös. Tänään olen antanut sitä tosi pienen määrän ja on onneksi pysynyt sisällä.

Yhä odotellaan puhelua lääkäriltä.

Lisää karvakasoja

Koko eilispäivän iltaan asti Fionan vointi oli tosi huono. Juotin sille vettä pipetillä, kun ei yhtään suostunut syömään tai juomaan. Pieni nukkui vain minkä pystyi, jatkuvasti paikkaa vaihtaen ja kävellen. Ilmeisesti kävely helpotti kipua ja paikallaan makaaminen sattui.

Yhdentoista aikaan kun käytin potilaan ulkona, saimme taas ihastella karvakasoja. Tällä kertaa sellainen tupsahti takapuolesta. Fiona väänsi ja väänsi kunnes ulos tuli noin 15 cm pitkä, tosi paksu ja IHAN kivikova pötkylä. Keräsin sen kakkapussiin ja toin sisälle, tarkoituksena tutkia lähemmin sen sisältöä. Tökkiessäni sitä hammastikuilla huomasin, että koko pötkö oli kokonaan pelkkää karvaa. Samanlaista hiusta ja muuta karvaa mitä tuo edellinen oksennettu kasa oli. Tämän jälkeen Fionan olo koheni silmissä ja häntä alkoi taas olla pystyssä. Ei mikään ihme, että oli kipeä maha kun tuommoinen köntti vaelteli suolistossa.

Tänään hain Veteriltä Royal Caninin Hepatic ruokaa, jota päätin kuitenkin alkaa syöttämään. Purkkiversiona vielä, mikä tuntuu mukavemmalta kun menee todennäköisesti paljon paremmin alas kuin kuivat nappulat. Sen lisäksi Fiona on tänään saanut riisiä ja kanaa.

Fiona on saanut kauheasti tsempityksiä ja toivotuksia kaikilta, ja kiittää kovasti! Tänään on ollut selvästi parempi päivä, paitsi että pissoja on tullut sisälle. Ilmeisesti on saanut onneksi kuitenkin vettä tarpeeksi, kun niin paljon pissattaa.

Yhä odottelemme vastausta yliopistolliselta eläinsairaalalta.

Muokkasin myös tuota ylätunnistetta, nyt kun blogin uusi teema on näköjään selvinnyt.

Voi itku

Tänään Fionalta diagnosoitiin ultrassa synnynnäinen maksan ulkopuolinen shuntti, eli maksan verenkierron häiriö. Maksan ohivirtaus on syypää kaikkiin moniin moniin ongelmiin, mitä meidän pikkuinen on joutunut kärsimään. Osa verestä kiertää kokonaan maksan sillä seurauksella, että veri ei puhdistu myrkyistä vaan koirassa kiertää koko ajan pahasti myrkyttynyttä verta.

Epäily oli jo viime viikolla, joten alkujärkytys on ehtinyt jo laantumaan. Melkoinen shokki kyllä oli, varsinkin sen jälkeen kun googletteli shuntista. Ei meinaan mitään kovin positiivisia lukuja ole siellä.

Ainoa hoitokeino tähän on leikkaus, joka on ilmeisesti hyvin riskialtis. Leikkauksessa maksan ohi menevään suoneen pistetään systeemi, minkä jälkeen siitä ei enää veri mene läpi. Näin kaikki veri kulkisi maksan läpi, niinkuin normaalilla koiralla kuuluu. Leikkaus itsessään ei ole juurikaan muita leikkauksia riskialttiimpi, mutta paraneminen on vaikeaa. Noin 29 % leikatuista menehtyy ensimmäisen kuukauden sisällä leikkauksesta.

Alunperin meidän piti mennä lääkäriin vasta huomenna, mutta tänä aamuna seitsemän aikaan Fiona aloitti niin pahan oksentamisen (mitä on nyt jatkunut yli 6 tuntia), että soitin Veterille josko sieltä saisi täksi päiväksi jo aikaa. Onneksi sai. Leikkauksia suorittaa vain muutama lääkäri, kaikki Helsingin yliopistollisessa eläinsairaalassa. Veterin lääkäri viestii heidän kanssa ja ilmoittaa sitte minulle koska päästäisiin leikkaukseen ja minkä hintaista se on. Alustavat arviot sanovat 1000-2000 euroa. Leikkaukseen asti syödään nyt sitten antibiootteja, jotka osaksi estävät myrkkyjen imeytymisen. Ongelma vaan on, että Fiona on nyt niin huonossa kunnossa että ei syö mitään, kiertää ympäri asuntoa levottomana häntä jalkojen välissä ja puklailee vaan. Äsken pistin pipetillä antibioottia nassuun, nyt vaan toivotaan että pysyy sisällä ja olo paranee.

Yliopistollisessa eläinsairaalassa ensin tutkitaan montako verisuonta maksan kiertää ja missä ne sijaitsevat. Sen perusteella he sitten päättelevät kuinka vaativa leikkaus on.

Käy niin sääliksi tuota pikkuista. Ei tuota toivoisi kenellekään.

Edistystä tutkimuksissa

Nyt päästiin vihdoin etenemään näissä Fionan terveyden tutkimuksissa. Tänään käytiin Veterissä ja otettiin kunnolla kokeita. Kaiken maailman verikokeita mistä tulokset tulee huomenna ja sitten allergiatestit, mitkä kestää kolmisen viikkoa kun lähetettiin britteihin tutkittavaksi.

Lääkäri oli sitä mieltä, että jos ei näissä ekoissa testeissä mitään näy niin sitten tähystetään. Ja kun mainitsin, että aiotaan tuo myös steriloida niin hän oli sitä mieltä, että kannattaa tehdä samalla anestesialla. Huomenna soittelen seitsemän jälkeen tuloksista.

Sitten jos mitään kummallista ei näy, niin varataan aika tähystykseen, sterilointiin ja viimeisen sitkeän vauvahampaan poistoon.