Leppoisia eläkepäiviä Loksutada Sir Lox A Lot ♡

Loki kävi tänään Livetillä eläinlääkärillä, puhdistamassa hampaat ja tutkituttamassa vähän virtsakiviä. Viimeksi pari kuukautta sitten röntgen kuva sanoi, että kiviä oli 7, joista 4 isompaa ja 3 pienempää. Yksi kivi oli penisluun sisällä, mikä ei ole kiva paikka, koska sinne jumittuessaan voi aiheuttaa ikäviä komplikaatioita.

Nyt tuli siinä mielessä positiivisia uutisia, että kiviä oli enää kaksi, mutta vähän kuitenkin isompaa. Kiviä yritettiin huuhdella rakosta pois, mutta nämä kaverit olivat sen verran ilmeisen jöllejä, että eivät suostuneet hievahtamaan. Pientä kiteymää mitälie saatiin poistumaan.

Eläinlääkärin mukaan on hieno uutinen, että enimmäkseen kivet ovat tässä välissä poistuneet itsekseen. Kuulemma ruoka ainakin voisi olla hyvä (tiedä sitten miten tarkalleen tähän vaikuttaakaan, mutta niin sitä sanottiin). Sanoivat myös, että voisi nyt tehdä niin, että katsellaan vain jonkun aikaa (muutama kuukausi) lähtevätkö nämä viimeisetkin kivet sulamaan/katoamaan/huuhtoutumaan itsekseen pois. Ja minulla ei ollut mitään tätä harvinaisen helposti toteutettavaa suunnitelmaa vastaan.

Hampaat tosiaan putsattiin vaikka eivät kuulemma erityisen huonossa kunnossa edes olleet, eikä ollut poistettavia hampaita. Parin kuukauden päästä sitten varmaan kontrolloidaan röntgenillä kivien tilanne jossain eläinlääkärillä. Mutta siihen asti Loki pääsee jatkamaan rentoa pappaelämää kotonaan, kuulemma frisbeen perässä juosten, uiden, pallon kanssa rallatellen ja vapaudesta nauttien. En vaan voi lakata ihmettelemästä miten hyvä tuuri meillä kävi, että Loki pääsi sellaiseen kotiin.

Loki on saanut uudet hienot valjaat! Ja ihastelkaa hienosti trimmattuja tassukarvoja!
(Täällä asuessa ei noin siistejä monesti näkynyt..)

Ja näin me sammuttiin.

Tänään olikin sitten varmaan taas ainakin pariin kuukauteen viimeinen aika, kun pääsin Lokia moikkaamaan. Olihan tuo haikeaa... Mietin ensin, että kannattaakohan nähdä Lokia ollenkaan vai olisiko se enemmänkin tylsä juttu koiralle ja mukavaa vain omistajalle, mutta koska se on kuitenkin kotiutunut niin hyvin niin ajattelin, että eipä siitä haittaa voi seurata. Olikin niin kiva nähdä Loksutinta, ja miten iloinen ja kiltti poika se vaan on <3

Nukutuksesta herättyään en mennyt enää hakemaan, vaan Loki pääsi suoraan oman omistajansa hoiviin ja kotimatkalle. Kuulemma hieman tokkuraisena makeita uniaan mitä ilmeisimmin jatkamaan.

Toivotan Lokille oikein auvoisia eläkepäiviä, toivottavasti pysyt terveenä ja onnellisena pikkuhauvelina! Ja Katille ihan valtavan suuri kiitos niin upean kodin tarjoamisesta maailman parhaimmalle koikkeripojalle!

Katselin tänään nostalgisena youtubesta meidän vanhoja kisavideoita, Lokin pentuvideoita, Fionan kanssa leikkimisvideoita ja muita hauskoja pätkiä. Oli Lokin kanssa vaan ihanaa viettää niin monta kokemuksentäyteistä, luottamuksen täyteistä, opettavaista, uskollista vuotta, kokea niin upeita asioita, etten osaa sanoin kuvailla. Olen niistä jokaisesta ikuisesti kiitollinen <3

(c) Tytti Käyhkö

(c) Tytti Käyhkö

Facebook tiesi kertoa, että tasan 8 vuotta sitten olimme silloisen mökin pihassa, missä keräsin hauvoille mansikoita. Fiona sai tietenkin ensimmäisen.